Toimitila apuna liiketoiminnan optimoinnissa Huolimatta työympäristön vaikutuksesta ihmiseen, tutkimusten mukaan vain 13 % työntekijöistä on todella sitoutunut ja tyytyväinen työpaikkaansa. Samalla 11 % työntekijöistä on erittäin tyytymättömiä ja heikosti sitoutuneita työympäristöönsä.
Saadakseen muutosta aikaiseksi johtajien on muutettava käsityksensä toimitilasta vain kustannusten lähteenä aktiiviseksi resurssiksi, jota voidaan käyttää liiketoiminnan optimointiin sekä työkaluna haluttuun käyttäytymisen muutokseen.
Gitte Andersen, ISS Global Head of Workplace Management & Design, selittää asian näin:
“Kilpailuesteiden poistamiseksi ja organisaation toimintakyvyn vahvistamiseksi yritysjohtajien olisi syytä miettiä, kuinka toimistotila tukee organisaation tavoitteita ja päämääriä. Esimerkiksi jos yritys keskittyy yhteistyön parantamiseen, mutta toimistossa jokaisella onkin oma huone, jossa istutaan yksin valtaosa päivästä, tilanne ei ole kovin optimaalinen.
Jo toimistoympäristön hyödyntämisen pohtiminen voi tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Tutkimusten mukaan tietotyöntekjiät viettävät pöytänsä ääressä 30–55 % prosenttia työajasta. On syytä kysyä: Ovatko tyhjät työpöytärivistöt tehokasta tilankäyttöä? Entä voisiko tätä tilaa hyödyntää arvoa tuottaviin toimintoihin?" Työpaikka ei toimi yksinään Tietenkään tila ei ole työpaikassa se kaikkein olennaisin seikka. Emmehän me kuvittele esimerkiksi että yrityksen kulttuuri tai arvot voitaisiin naulata tai maalata seiniin rakennusta pystytettäessä.
Ihmiset herättävät rakennuksen eloon.
Siinä missä tilasuunnittelulla luodaan fyysinen ympäristö, inhimillinen palvelu on puolestaan se, joka luo tunnesiteen, vahvistaa kulttuuria ja saa organisaation arvot heräämään eloon.
Design-ajattelu optimoitujen tilojen ytimessä Jotta työpaikka toimisi, palvelut ja tila on suunniteltava yhdenmukaisesti tavoitteita ajatellen ja työntekijän tarpeet mielessä pitäen.
Tila- ja palvelumuotoilussa voidaan keskittyä siihen, millä palveluilla on suurin tunnearvo työntekijöille ja mitkä fyysiset tekijät joko parantavat tai heikentävät työpaikkakokemusta, ja optimoida sitten tila ja palvelut liiketoimintatavoitteiden mukaisiksi.
Esimerkiksi esimiehille, jotka haluavat parantaa työntekijöiden tehokkuutta ja auttaa niitä, jotka hakevat tasapainoa työ- ja perhe-elämään, päivähoito- tai lastenvahtipalvelu voi olla optimiratkaisu molempien tavoitteiden täyttämiseksi. Samalla paranisi työpaikkakokemus.
Sitten taas yrityksille, jotka haluavat siirtyä siilotyyppisestä organisaatiorakenteesta matalampaan ja yhteistyötä tukevaan, avokonttori voi olla ihanteellinen vaihtoehto. Avoimet tilat tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliselle kanssakäymiselle ja erityyppisten yhteistyötilojen hyödyntämiselle.
Loppujen lopuksi, erilaisista tarpeista ja mieltymyksistä huolimatta, vasta yhdistämällä tila- ja palvelumuotoilu voidaan luoda kokonaisvaltainen työpaikkakokemus, jossa kaikilla tiloilla on tarkoitus ja jokaisella kohtaamisella on merkitys.
