Valitse maanosa  
Global contacts

We operate in more than 50 countries around the world. If your country is not on the list, please refer to our global contacts.

View contacts
Global contacts

We operate in more than 50 countries around the world. If your country is not on the list, please refer to our global contacts.

View contacts
Global contacts

We operate in more than 50 countries around the world. If your country is not on the list, please refer to our global contacts.

View contacts
Global contacts

We operate in more than 50 countries around the world. If your country is not on the list, please refer to our global contacts.

View contacts
Global contacts

We operate in more than 50 countries around the world. If your country is not on the list, please refer to our global contacts.

View contacts
Ajankohtaista
ISS_Lahti_07_1500px

Palvelupolkuajattelu yhdisti LAMKin, Iskun ja ISS:n yhden katon alle

Iskun vanha huonehalutehdas koki muodonmuutoksen moderniksi korkeakoulukampukseksi ja business parkiksi. Toimiva palvelukokonaisuus rakentuu tiiviin yhteistyön ja palvelupolkuajattelun ympärille.

Iskun historiallisessa tehdaskiinteistössä Lahden Mukkulankatu 19:ssä kohtaavat nyt opiskelijat, opettajat ja yrityselämä. 1960–1990 -luvuilla Iskun huonekalutehtaaksi valmistuneen, 76 000 neliötä käsittävän rakennuksen toiseen puolikkaaseen on rakentunut business park Isku Center ja toiseen Lahden ammattikorkeakoulun LAMKin kampus. Koko rakennuksen sydän on puolikkaat yhdistävä ravintolamaailma M19 Food Market, joka kokoaa eri alojen ammattilaiset ja opiskelijat yhteisten pöytien ääreen. 

ISS vastaa tilojen palvelukokonaisuudesta: ravintolapalveluista, kiinteistön ylläpidosta, siivouksesta, jätehuollosta sekä aula- ja ulkoaluepalveluista. Liiketoiminnan kehityksestä ja ratkaisumyynnistä vastaava Markku Raatikainen ISS:ltä kertoo, että toimiva palvelukokonaisuus syntyi erityisesti sen ansiosta, että ISS otettiin aktiivisesti mukaan projektiin jo suunnitteluvaiheessa.

ISS_Lahti_05_1500px

Vetovoimaa yhteisestä ekosysteemistä

Aikaisemmin eri puolelle Lahtea sirpaloituneelle ammattikorkeakoululle oli etsitty jo useita vuosia sopivaa tilaa, joka yhdistäisi kaikki opintoalat saman katon alle.

– Meillä oli neljä hyvin yksialaista ja jopa siiloutunutta yksikköä omissa toimitiloissaan. Tavoitteenamme oli tuoda koulutusalat yhteiselle kampukselle, jolloin pystymme tekemään yhteistyötä paremmin ja myös hyötymään yhteisistä resursseista tilallisesti ja toiminnallisesti, kertoo LAMKin projektijohtaja Satu Hyökki.

 Sopivat tilat löytyivät kilpailutusprosessin kautta Iskun tehtaalta, jota oltiin juuri saneeraamassa.

– Yhteisenä tavoitteenamme on sekä vuokralaisyritysten että oppilaitoksen vetovoiman kasvattaminen. Opiskelijat pääsevät lähelle yritysmaailmaa ja yritykset voivat hyödyntää opiskelijoiden osaamista esimerkiksi markkina- ja tuoteinnovaatioiden kehittelyssä ja opinnäytetöissä, kertoo Isku konsernin rahoitus-, kiinteistö- ja ICT-johtaja Asko Dahlbom ajatuksesta yhteisen ekosysteemin taustalla.  

Dahlbomin mukaan Isku oli tehnyt yhteistyötä ISS:n kanssa jo pitkään ja projektin alkuvaiheessa päätettiin järjestää työpaja koko kolmikon, eli LAMKin, Iskun ja ISS:n kesken.

– Työpajassa pohdimme muun muassa, minkälaisia eri intressiryhmiä tässä kokonaisuudessa on tulevaisuudessa ja mitä palveluntuottajalta odotetaan. ISS:ltä tuli myös arvokasta kokemusta muista business parkeista, Dahlbom kertoo. 

LAMKin kehitysjohtajan Jukka Oreston mukaan yhteinen sävel kolmikon kesken löytyi erityisesti palvelupolkuajatuksesta.

 – Olemme ajatelleet kokonaisuutta alusta asti palvelupolkuina. Aluksi luulimme, että olemme tämän ajattelun kanssa yksin. Mutta kun aloitimme keskustelut ISS:n kanssa, näimme heti, että he olivat tunnistaneet samat asiat, Oresto sanoo.

Yhteiset ratkaisut helpottavat arkea ja tehostavat toimintaa

Yksi ISS:n suurimmista panoksista kokonaisuuteen on rakennuksen keskellä sijaitsevan Food Marketin konseptointi. Ravintolamaailma palvelee ajatusta kampuksen ja business parkin yhteisestä ekosysteemistä, jossa osaamisen kehittäminen ja yrityselämä kohtaavat. 

– Alun perin meille oli tulossa omat keittiöt ja ravintolat molempiin päätyihin. ISS:ltä tuli ajatus, että mitä jos ratkaisut yhdistettäisiin, sanoo Satu Hyökki.

Hänen mukaansa ISS:n osaaminen toi suunnitteluun erityisesti arvokasta kokonaisnäkemystä. ISS ymmärtää monipuolisesti eri käyttäjäryhmien tarpeita, mikä on isossa ja monenlaisia toimintoja sisältävässä kokonaisuudessa ensiarvoisen tärkeää. 

– Kahdeksan hehtaarin kiinteistössä jo siirtyminen paikasta toiseen vie aikaa, joten kokonaisuudella on merkitystä, lisää myös Dahlbom. 

Kokonaisnäkemys tuo selviä säästöjä. Raatikaisen mukaan esimerkiksi ravintolapalveluiden yhdistäminen säästi reilut kolme miljoonaa euroa. Taloudellisen hyödyn lisäksi palveluntuottajan konsultoiminen suunnittelussa parantaa käyttäjäkokemusta.

– Jos palveluntuottajan näkemystä ei oteta huomioon, käy helposti niin, ettei laadukkaan palvelutuotannon tarpeita noteerata. Tyypillinen ongelma on esimerkiksi se, että eri alojen, kuten siivouksen, huollon, cateringin ja aulapalveluiden tilat ovat ripoteltuina eri puolille rakennusta, jolloin logistiikka ei toimi. Palveluiden sujuvuus on kuitenkin hirveän isossa roolissa hyvän käyttäjäkokemuksen rakentumisessa, Raatikainen kuvaa.

Mukkulankadulla ISS:n tiimillä on yhteiset tilat rakennuksen keskellä ja päivä alkaa yhteisen Team Boardin ääreltä. Yksi yhteyshenkilö vastaa siitä, että työ on sujuvaa. ISS:llä ei myöskään ole erikseen siivouksen, huollon tai ravintolan tehtäviä, vaan ihmiset voivat tarpeiden ja kyvykkyyksien mukaan vaihtaa tehtävästä toiseen, mikä tehostaa työtä.

ISS_Lahti_06_1500px

Kolme ovea, yksi kokemus

 Usein ISKU Centerin kaltaisissa ympäristöissä toimii useita palveluntuottajia, joilla on käytössään erilaisia ratkaisuja. Kun rajapintoja on paljon, helposti jää epäselväksi, kuka on vastuussa kokonaisuuden johtamisesta. ISKU Centerin yhden luukun periaate takaa, että asiakkaiden arki isossa kiinteistössä on mahdollisimman sujuvaa.

– Vaihtoehtoinen malli olisi se, että täällä olisi 3–5 eri palveluntuottajaa, joita sitten paimennettaisiin ja käytäisiin keskustelua, että kenen vastuulle mikäkin alue kuuluu. Nyt gäppipaikkoja ei synny, kun asiat hoituvat yhdestä puhelinnumerosta, Dahlbom toteaa.

Myös kokonaisvaltaista asiakaskokemusta on helpompi hallita, kun yhdellä toimijalla on koko toiminnasta vastuu ja kokonaisnäkemys. Satu Hyökki korostaa, että käyttäjäkokemus, eli palvelupolku, joka on ollut alusta asti suunnittelun lähtökohta, kantaa kokonaispalveluratkaisun ansiosta.  

– Meillä on täällä esimerkiksi kolme pääovea. On tärkeää, että huolimatta siitä, mistä ovesta opiskelija, työntekijä tai vieras astuu sisään, hän saa hyvää palvelua ja opastusta ja saman tasoisen käyttäjäkokemuksen.